Nauru kuuluu elämään

Nauru kuuluu elämään. Se on vapauttavaa, energisoivaa ja saa yksilön aivan kuin käynnistymään. Kun nauraa oikein sydämensä kyllyydestä, tuntuu toisaalta, että pakahtuu, mutta toisaalta tuntee heräävänsä eloon. Nauru antaa viitteitä siitä, että yksilöllä on hyvä olla. Nauru tekee siis hyvää yksilölle itselleen, mutta myös hänen lähellään oleville silloin, kun sen tarkoitus ei ole loukata tai alentaa ketään.

Nauru syntyy yleensä ilosta, hauskoista hetkistä ja sattumuksista. Sen katsotaan myös usein olevan merkki yksilön hyvästä huumorintajusta ja hauskuudesta. Itselleen nauramisella on jo syvempi tarkoitus ja merkitys. Se kertoo paljon ihmisestä ja siitä, missä vaiheessa hän on omassa itsetuntemuksessa ja itsensä hyväksymisessä. Se kertoo myös siitä oivalluksesta ja ymmärryksestä, että kukaan meistä ei ole täydellinen. Omille virheilleen, hassuille tekemisilleen, ulkonäöllisille puutteilleen nauraminen osoittaa, että yksilö hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on - epätäydellisenä, keskeneräisenä, mutta ennen kaikkea aitona ja siksi niin ainutkertaisena. 

On hyvä välillä pohtia, missä vaiheessa itse on tällä tiellä. Pystyykö nauramaan itselleen ja miltä osin? Ovatko jotkut asiat sellaisia, jotka haluaa kätkeä vain itselleen eikä halua tuoda niitä muiden nähtäväksi? Mitkä ovat kenties syitä sille, että itselleen nauramiseen ei kykene? Onko itsetunto niin vahva ja selkiintynyt, että sitä ei romuta joko itselleen nauraminen tai muiden nauraminen?

Itselleen nauramisessakin voi kehittyä. Se on osa omaa itsetunnon kehittymisen, itsetutkimuksen sekä identiteetin selkiytymisen matkaa. Ja voin luvata, että kun päästää itsestään auki ne pidäkkeet, jotka estävät itselleen nauramisen, tuntee sisällään positiivisia tuntemuksia ja ilon pilkahduksia, niin hassulta kuin se tuntuukin. Itselleen nauraminen ei kerro heikkouksista, vaan se kertoo vahvuudesta hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on ja silti pitää huolta, että kukaan ei vahingoita yksilöä hänen avoimuutensa kustannuksella. Tärkeintä on, että tiedostaa omat vahvuutensa, heikkoutensa, oman minuutensa - ne palapelin osat, joista yksilö koostuu. Silloin yksilöllä on hyvä olla - juuri sellaisena kuin hän on välittämättä liikaa, mitä muut hänestä ajattelevat. ❤️