Jouluyön mietteitä

"On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen..."

Tämä laulu tuli mieleeni, kun täällä yksin hiljaisuudessa nautin joulun rauhasta ja taiasta. En malttaisi mennä nukkumaan, sillä joulun odotus on parasta. Vielä ei ole h-hetki, mutta tunne siitä, että se lähestyy, kytee sisälläni voimakkaana ja innostuneena. Lapsen mieli on osa minua vielä tänäkin päivänä. Nautin joulun odotukseen liittyvistä tunnetiloista. Niissä on samalla kertaa innostuneisuutta, haikeutta, onnellisuutta, mutta ennen kaikkea syvää levollisuutta ja rauhaa.

Elän hengessä mukana kaikkien pienten lapsosten joulunodotusta, ja samalla mieleeni palautuvat muistot omista vastaavista lapsuuskokemuksista. Toisaalta rakastan sitä rauhaa, hiljentymistä ja ennen kaikkea yhdessäoloa rakkaiden kanssa, mikä olennaisesti liittyy aikuisten jouluun.

Jouluna tunteet ovat pinnassa ja kaipaus heitä kohtaan, jotka eivät ole luonamme, on syvä ja voimakas. Toisaalta onnellisuus heistä, jotka ovat vielä luonamme, nousee kukoistukseen juuri näin joulun aikaan. Joulu on itselleni ja myös monille muille erityisesti tunteita herättävä ja synnyttävä kokemus. Siksi se joka kerta myös pysähdyttää ja koskettaa niin paljon.Toivon teidän jokaisen jouluun rauhaa, onnellisuutta ja pysähtymistä. 

Toivon, että osaisitte nauttia joulusta juuri omalla, teille luontaisella tavalla ilman liian suuria paineita ja odotuksia. Toivon voimia teille, joiden joulu täyttyy surusta, kaipauksesta ja ikävästä. Toivon, että joulunne olisi ikimuistoinen sekä iloa ja kiitollisuutta synnyttävä. ❤️